Blog Listing

Humanitaaristen kysymysten äärellä

Tiesitkö, että tällä hetkellä yli 125 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua ja suojelua humanitaaristen kriisien vuoksi? Suomen YK-nuorten jäsenjärjestöjen aktiivit osallistuivat Berliinissä humanitaarisen työn konferenssiin, jonka ideasato esitellään toukokuussa Istanbulissa Word Humanitarian Summitissa.

Youth in Humanitarian Action -konferenssi järjestettiin Berliinissä 31.3.-2.4.2016. Konferenssissa noin 80 nuorta aikuista kokoontui keskustelemaan samoista teemoista, joita käsitellään World Humanitarian Summitissa toukokuun loppupuolella. Ban Ki-moonin koollekutsuma, Istanbulissa järjestettävä humanitaarinen huippukokous on ensimmäinen laatuaan. Sen viisi pääteemaa ovat ihmisarvo, turvallisuus, kestävyys, yhteistyö ja humanitaarisen työn rahoitus.

Huippukokousta edeltävässä Berliinin konferenssissa meitä suomalaisia osallistujia oli yhteensä kahdeksan, joista viisi saapui Jyväskylän YK-yhdistyksestä ja kolme Helsingin YK-nuorista. Osa osallistujista kuuluu myös Suomen YK-nuorten hallitukseen. Meidän ja muiden konferenssiin osallistuneiden nuorten tehtävänä oli paitsi keskustella humanitaarisista teemoista, myös luoda konkreettisia ehdotuksia siihen, miten nuorissa oleva potentiaali voitaisiin valjastaa humanitaariseen työhön.

IMG_2298Konferenssissa kuultiin puheenvuoroja ja paneelikeskusteluja, joissa asiantuntijoina toimivat muun muassa edustajat Saksan ulkoasiainministeriöstä, Pelastakaa lapset -organisaatiosta, Planilta ja lukuisista muista humanitaarisen avun järjestöistä. Puhujina oli myös yliopistotutkijoita. Konferenssin pääjärjestäjä oli humanitaarisen avun järjestö arche noVa.

Me konferenssiin osallistuneet nuoret pääsimme tositoimiin työpajoissa, joissa jakaannuimme asiantuntijoiden johdolla pienempiin ryhmiin keskustelemaan ja tekemään erilaisia harjoituksia. Työpajojen teemoissa korostuivat niin turvallisuus, yhteistyö, terveys, vesihuolto ja hygienia kuin rahoituskin.

 

250 miljoonaa lasta viettää lapsuuttaan konfliktialueilla

 

Jumanah Zabaneh / Save the Children

Jumanah Zabaneh / Save the Children

Minulle päällimmäisenä mieleen jäi työpaja, jossa Save the Childrenin Lähi-Idän ja Euraasian alueen lastensuojelun edustaja Jumanah Zabaneh puhui erityisesti lasten turvallisuudesta kriisialueilla. Zabaneh korosti sitä, että monet maailman kriisit ovat pitkittyneet ja sukupolvi toisensa jälkeen saa pakolaisen statuksen. Tällä hetkellä yli 250 miljoonaa lasta elää konfliktialueilla, kertovat YK:n tuoreet tilastot. Nämä lapset viettävät keskellä kriisejä lapsuuttaan, eli aikaa, jolloin lapsen pitäisi saada leikkiä ja kasvaa turvallisessa ympäristössä. Sen sijaan lapset kohtaavat kriisialueilla useita eri riskejä, joihin lukeutuvat muun muassa fyysinen, psyykkinen ja seksuaalinen väkivalta, mielenterveyteen liittyvät riskit, yksin jääminen, lapsityövoimaksi joutuminen ja loukkaantuminen. Zabaneh alleviivasi työpajan aikana useaan otteeseen sitä, että leikkiminen on lapsen oikeus ja se oikeus pitäisi turvata lapselle humanitaarisen kriisinkin keskellä. Työpajasta jäi todella vaikuttunut olo. Zabaneh on puhujana erittäin asiantunteva ja ihailtavan omistautunut työlleen.

 

Vaatteita, vettä, ruokaa ja lämpöä – vaiko sittenkin rahaa?

Toinen mielenkiintoinen lähestymistapa humanitaariseen apuun on rahoitus. YK-aktiiveille yksi mielenkiintoisimmista puhujista oli Juan Chaves (UN Office for the Coordination of Humanitarian Affairs), jonka johdolla konferenssissa pohdittiin humanitaaristen avun rahoitusta ja sitä, miten rahoitus kannattaisi jatkossa jakaa eri toimijoiden kesken.

Rahoitusteemaa käsiteltiin myös Maren Platzmannin (Diakonie Katastrophenhilfe) pitämässä työpajassa.  Humanitaarisen avun tarkoituksena on turvata kriisin keskellä elämisen perustarpeet eli ruoka, vesi, vaatteet, suoja ja terveydenhuolto.  Pohdimme yhdessä, miten apu kannattaisi toimittaa perille kriisialueelle: rahana vai ruoka-, vesi- ja tarvikelähetyksinä? Teimme pienryhmissä harjoituksen, jossa meille esiteltiin kuvitteellinen kriisi, ja meidän tehtävämme oli päättää, missä muodossa apu lähdetään toimittamaan perille. Rahan siirtäminen on keinona nopea tapa auttaa ja takaa sen, että kriisialueella asuvat saavat sen, mitä he itse kokevat tarvitsevansa. Rahan siirtäminen kuitenkin vaatii esimerkiksi luotettavan maksu- ja tunnistautumissysteemin, toimivat markkinat ja mahdollisuuden päästä ostoksille kriisialueella. Työpajan harjoitus oli mielenkiintoinen ja havainnollisti hyvin sitä, että todennäköisesti aina tarvitaan sekä materia-avustuksia että rahaa.

 

Konferenssin hedelmiä – miten voimme auttaa?

IMG_2330Berliinin kolmipäiväinen konferenssi oli intensiivinen ja erittäin mielenkiintoinen. Se syvensi tietämystä humanitaarisesta avusta ja työstä, kannusti tarkastelemaan humanitaarista apua useista eri näkökulmista ja mahdollisti kontaktien luomisen. Oli palkitsevaa ja hienoa tavata muita nuoria, jotka haluavat vilpittömästi auttaa ja löytää ratkaisuja humanitaarisiin ongelmiin.

Humanitaariseen työhön ryhtyminen on nuorille eräänlainen itsetutkiskelun paikka, jossa rehellisyys itseään kohtaan kannattaa.  Asiantuntijat kannustivat meitä nuoria miettimään eri vaihtoehtoja jo hyvissä ajoin, luomaan kontakteja ja pohtimaan omia vahvuuksiaan ja mielenkiinnonkohteitaan. Harjoittelu tai vapaaehtoistyö humanitaarisessa projektissa on hyvä keino aloittaa. Humanitaarisissa projekteissa tarvitaan usein erityisosaamista, ja muita tarvittavia taitoja humanitaarisessa työssä ovat muun muassa omistautuneisuus, joustavuus ja kielitaito.

Humanitaarista työtä voi ja pitää kuitenkin tehdä myös muualla kuin itse kriisialueella, mikä on tällä hetkellä erittäin ajankohtaista koko Euroopassa – myös meillä Suomessa. YK-yhdistysten näkökulmasta tarkasteltuna konkreettisia keinoja auttaa paikallisesti omassa kaupungissa ovat muun muassa vapaaehtoistyö pakolaiskeskuksissa ja tapahtumat ja sellaiset toiminnan muodot, joissa turvapaikanhakijat, pakolaiset ja kantaväestö pääsevät tutustumaan toisiinsa ja luomaan kontakteja. Näitä keinoja meidän paikalliset YK-yhdistykset ovat jo toteuttaneet toiminnassaan. Jatkossa opiskelijoiden ja nuorten ammattilaisten osaaminen voitaisiin valjastaa tehokkaammin toimintaan, jossa suomalaiset nuoret auttaisivat pakolaisia esimerkiksi työnhakuprosessissa (CV-työpajat, valmistautuminen työhaastatteluun), pitäisivät hygienia- ja seksuaalisterveyskoulutusta, levittäisivät tietoutta mielenterveyteen liittyen ja antaisivat neuvoja liittyen kulttuuriin (lastensuojelu, sukupuolten välinen tasa-arvo). Ylipäätään tiedottava työ kantaa hedelmää: ihmisoikeuksien julistus pitäisi tehdä tunnetuksi kaikessa toiminnassa ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon tulisi panostaa.

7672_1188528827878438_8070222623253018064_n

 

Konferenssin aikana syntyneet ideat kootaan yhdeksi dokumentiksi, joka esitellään Istanbulissa World Humanitarian Summitin yhteydessä. Huippukokous tuo yhteen niin valtiolliset päättäjät, kansainväliset järjestöt, kansalaisyhteiskunnan, yksityisen sektorin edustajat kuin humanitaaristen kriisien kanssa kamppailevat yhteisöt. Tavoitteena on löytää konkreettisia mahdollisuuksia ja sitoumuksia, joiden avulla humanitaarisia ongelmia voitaisiin helpottaa ja kärsimystä lievittää. Berliinin konferenssi takaa sen, että myös nuorten ääni kuuluu toukokuun huippukokouksessa.

 

Ulriikka Myöhänen

Tiedottaja

Jyväskylän YK-yhdistys

www.jyyk.org

 

Lisätietoja:

https://arche-nova.org/youthconference/yiha-2016/

https://www.worldhumanitariansummit.org



Jätä kommetti