Jyväskylän YK-yhdistyksen Pakolaisuusseminaari

10929929_10153207812945540_392862769301520095_n

Jyväskylän YK-yhdistys järjesti yhteistyössä Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunnan Kehitysyhteistyövaliokunnan kanssa mielenkiintoisen ja onnistuneen seminaarin pakolaisuudesta 21.4.2015 Jyväskylässä. Pakolaisuusseminaarin tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta pakolaisuudesta tuomalla niin asiantuntijat, pakolaiset kuin kriitikot saman pöydän ääreen keskustelemaan pakolaisuuden monista puolista. Seminaari koostui puhujien alkupuheenvuoroista ja yhteisestä paneelikeskustelusta. Mielenkiintoisia puhujia sekä vilkasta paneelikeskustelua saapui kuulemaan yli 90 henkilön yleisö – arvattavaksi jää, oliko maukkaalla kahvitarjoilulla mokkapaloineen osaa yleisön runsauteen.

Seminaarin alussa jokaisella puhujalla oli oma alkupuheenvuoro, jossa kukin esitteli pakolaisuutta omasta näkökulmastaan. Asiantuntijan roolissa oleva, itsekin pakolaisena Suomeen tullut, Paul Abbey aloitti puheenvuorot kertomalla yleisölle faktoja ja lukuja pakolaisuudesta. Abbeyn mukaan maailmassa on lähes 43 miljoona ihmistä, joita pakolaisuus henkilökohtaisesti koskettaa. Pakolaisuus on hänen mukaansa pääsääntöisesti ihmisten aiheuttamaa, mutta siihen on myös muita syitä mukaan lukien luonnonmullistukset ja katastrofit.

Asiantuntijan lisäksi paikalla puhumassa oli myös kaksi muuta pakolaistaustaista puhujaa: vuoden 2013 pakolaisnainen Mi Mi Po Hti sekä kongolainen pakolaismies Emmanuel Sibomana. Burmasta kotoisin oleva Vuoden pakolaisnainen, Hti, avasi yleisölle omaa taustaansa sekä sitä millaista on olla pakolainen naisena. Htin mukaan Burmaa tasa-arvoisemmassa Suomessa on helppoa olla nainen. Hän kuitenkin korosti, että Suomeen sopeutumista vaikeuttaa kolme asiaa: kieli, ilmasto ja kulttuuri. Toisaalta parasta on Suomen tarjoama turvallisuuden tunne: ”Enää ei tarvitse pelätä”. Pakolaismies Sibomana puolestaan keskittyi puheessaan pakolaisten kohtaamiin ennakkoluuloihin. Hänen mukaansa pakolaisstatuksesta on hyvin vaikea päästä eroon; hän itse on asunut Suomessa yli 8 vuotta ja hänellä on Suomen kansalaisuus, mutta suomalaisen sijaan hänet nähdään yhä pakolaisena. Tämän lisäksi myös Sibomanan mukaan kulttuurierot luovat paljon vaikeuksia pakolaisten sopeutumiseen: on vaikea sanoa, mitä omasta kulttuurista tulisi säilyttää ja mitä tapoja omaksua sekä muuttaa Suomen kulttuurin mukaisiksi.

Pakolaisten lisäksi seminaarissa puhujina olivat Perussuomalaisten Olli Pasanen sekä Jyväskylän yliopiston lehtori Hanna-Mari Kivistö. Pasanen avasi puheenvuorossaan hieman puolueensa edustamaa maahanmuuttokantaa ja korosti paikan päällä auttamisen kustannustehokkuutta. Hänen mukaan monikulttuurisuus ei ole vain rikkaus, vaan yhteisten toimintatapojen puuttuminen voi johtaa myös ongelmiin. Hanna-Mari Kivistö puolestaan vei keskustelun kansainväliselle tasolle puhumalla pakolaisuudesta EU:n näkökulmasta. Lisäksi Kivistö korosti pakolaisuuden poliittista aspektia: sekä syyt että ratkaisut pakolaisuuteen löytyvät politiikasta.

Avauspuheenvuorojen jälkeen vuorossa oli paneelikeskustelu. Ajankohtaiset ja mielenkiintoiset kysymykset herättivät panelisteissa kiivasta keskustelua sekä vahvoja mielipiteitä. Paneelin aikana keskustelua käytiin muun muassa pakolaisten kotouttamisesta, työllistymisestä ja monikulttuurisuudesta. Pakolaisedustajiemme mukaan Suomessa kotouttaminen on maailman kärkitasoa, mutta suurena ongelmana on pakolaisten työllistyminen – erityisesti kielitaidon tärkeyttä työllistymisen kannalta korostettin. Lisäksi keskustelua käytiin myös median roolista: millaista kuvaa media luo pakolaisista? Panelistit totesivat miltei yksimielisesti mediasta puuttuvan lähes täysin pakolaisten onnistumiset. Lopussa panelistit pohtivat vielä pakolaisuuden tulevaisuuden näkymiä, mutta heidän mukaansa pakolaispolitiikkaa on hyvin vaikea ennustaa: esimerkkinä esiin nousi Ukrainan tilanteen äkillinen muutos. Panelistit toivoivat kuitenkin lisää avointa keskustelua pakolaisuudesta. Tämän lisäksi he kaikki totesivat, että sekä syyt kuin mahdolliset ratkaisut löytyvät politiikasta.

Kaiken kaikkiaan seminaari oli erittäin onnistunut: aloituspuheenvuorot olivat mielenkiitoisia ja paneelikeskustelu kiinnostava sekä innostava. Haluammekin vielä kiittää niin asiantuntevaa puhujakaartiamme kuin aktiivista yleisöä. Erityiskiitos myös JYY:n Kehitysyhteistyövaliokunnalle yhteistyöstä! Jyväskylän YK-yhdistykselle oli kunnia järjestää Pakolaisuusseminaari, josta tuli menestys!

Emmi Anttila
Varapuheenjohtaja, Jyväskylän YK-yhdistys
Hallituksen jäsen, Suomen YK-nuoret

Jenni Seppänen
Puheenjohtaja, Jyväskylän YK-yhdistys
Hallituksen jäsen, Suomen YK-nuoret



Jätä kommetti