Blog Listing

Kansainvälinen inhimillisen solidaarisuuden päivä 20.12.2016

Solidaarisuuden käsite on määrittänyt Yhdistyneiden kansakuntien työtä järjestön perustamisesta lähtien. Miljoonia uhreja vaatinut toinen maailmansota loi tarpeen maailmanjärjestölle, joka toisi maailman kansat ja valtiot yhteen edistämään rauhaa, ihmisoikeuksia sekä sosiaalista ja taloudellista kehitystä. Solidaarisuuden hengessä YK nojaa yhteistyöhön kansainvälisten taloudellisiin, sosiaalisiin, kulttuurisiin ja inhimillisiin kysymyksiin liittyvien haasteiden ja ongelmien ratkaisussa. Tältä pohjalta YK:n yleiskokous määritteli vuonna 2005 juurikin solidaarisuuden sellaiseksi perustavanlaatuiseksi ja yleismaailmalliseksi arvoksi, jonka tulisi näkyä kansojen ja maiden välisissä suhteissa 2000-luvulla. Yleiskokous julisti  tuolloin 20. päivän joulukuuta vietettäväksi Kansainvälisenä inhimillisen solidaarisuuden päivänä.

Vuonna 2000 voimaan astuneet vuosituhattavoitteet (Millenium development goals) osoittivat, että maailmaa on mahdollista muuttaa, köyhyyttä ja eriarvoisuutta on mahdollista vähentää. Vuonna 2015 YK arvioi, että äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä pieneni miljardilla ihmisellä vuodesta 1990 vuoteen 2015. Alle 5-vuotiaiden lasten kuolemat vähenivät samaisena ajanjaksona 12,7 miljoonasta 6 miljoonaan maailmanlaajuisesti. Viidessätoista vuodessa myös koulunkäynnin ulkopuolella olevien lasten määrä pieneni puolella 100 miljoonasta (2000) 57 miljoonaan (2015).

Vuosituhattavoitteiden onnistumisista huolimatta paljon on kuitenkin vielä tehtävää. Vuosituhattavoitteiden työtä jatkamaan hyväksyttiin kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable development goals) syksyllä 2015 sekä Pariisin ilmastosopimus saman vuoden joulukuussa. Miljoonat ihmiset elävät edelleen köyhyydessä ja nälässä ilman peruspalveluja, erot rikkaimpien ja köyhimpien kotitalouksien välillä sekä kaupunkien ja maaseutualueiden kehityksessä ovat yhä tuntuvia. Sukupuolten eriarvoisuus istuu edelleen sitkeästi. Kehitys ohittaa usein naiset ja taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevat sekä heidät, jotka ovat epäedullisemmassa asemassa ikänsä, etnisen alkuperänsä tai vamman vuoksi.

Ilmastonmuutos ja ympäristön tilan negatiiviset muutokset heikentävät sitä kehitystä, joka on saavutettu. Eniten näistä muutoksista kärsivät juurikin heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Muutokset ympäristön tilassa ja hupenevat luonnonvarat voivat olla osasyy myös konfliktien ja levottomuuksien syntyyn. Konfliktit nähdäänkin yhtenä suurimpana uhkana inhimilliselle kehitykselle.

Viime vuonna sovittujen kestävän kehityksen tavoitteiden teema on ‘Leave no one behind’. YK:n väistyvän pääsihteerin Ban Ki-Moonin sanoin tavoitteissa onnistuminen riippuu siitä, että näemme kehityksen yhteisenä tavoitteena, jonka eteen eri tahot, poliittiset johtajat, yritykset, ryhmät ja yksilöt tekevät yhdessä töitä.

Suomi viettää ensi vuonna itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa. Juhlavuoden teemana on ‘yhdessä’. Ensi vuonna myös Jyväskylän YK-yhdistyksen kattojärjestö Suomen YK-nuoret juhlii yhdistyksen 50-vuotista taivalta. Kattojärjestö on valinnut juhlavuoden teemaksi yhdenvertaisuuden pyrkien tavoittamaan toiminnallaan yhä paremmin erilaisista taustoista tulevia nuoria ja tuomaan heidän äänensä kuuluviin. YK:n ‘ketään ei jätetä’-teema kulkee näiden teemojen kanssa hyvin käsi kädessä. Tähdätään siihen, että vuonna 2017 teemme töitä sekä kotimaissamme että kansainvälisesti heikoimmassa asemassa olevien puolesta. Ketään ei ole varaa jättää kehityksen ulkopuolelle.

 

Janette Sorsimo

Suomen YK-nuorten puheenjohtaja 2016

Jyväskylän YK-yhdistyksen hallituksen varajäsen

 

Lue lisää jutussa käytetyistä lähteistä:

http://www.un.org/en/events/humansolidarityday/background.shtml

http://www.un.org/millenniumgoals/2015_MDG_Report/pdf/MDG%202015%20Summary%20web_english.pdf



Jätä kommetti