Blog Listing

Kansainvälinen miehitettyjen avaruuslentojen päivä 12.4.2017

12. huhtikuuta vuonna 1961 neuvostoliittolaisesta kosmonautista Juri Gagarinista tuli ensimmäinen ihminen, joka poistui maapallon ilmakehästä, samalla Gagarinista tuli ensimmäinen ihminen maapallon kiertoradalla. Hän kiersi maapallon kertaalleen Vostok 1 -avaruusaluksensa kyydissä, kunnes palasi jälleen maahan, laskeutuen Engelsin kaupungin lähettyville Saratovin alueelle Lounais-Neuvostoliitossa. Gagarinin matka oli kestänyt vain alle kaksi tuntia, mutta sen vaikutukset olivat olleet lähtemättömät. Tämän vuoksi vietämme joka vuosi 12. huhtikuuta kansainvälistä miehitettyjen avaruuslentojen päivää.

 

 

Yhdysvallat ja Neuvostoliitto olivat jo pitkään käyneet kilpailua ”avaruuden valloittamisesta” ja nyt Neuvostoliitto vaikutti olevan tämän kilpailun johdossa. Kilpailuasetelma toimi kuin polttoaineena miehitettyjen avaruuslentojen kehittämisen sekä järjestämisen osalta. Vain 23 päivää Gagarinin avaruuslennon jälkeen yhdysvaltalaisesta Alan Shepardista tuli toinen ihminen, joka koskaan on käynyt avaruudessa. Seuraavina vuosina Yhdysvallat ja Neuvostoliitto järjestivät useita maan kiertoradalle suuntautuneita miehitettyjä avaruuslentoja. Kumpikin valtio halusi seuraavalla avaruuslennolla ylittää edellisen saavutukset, eikä aikaakaan, kun katse käännettiin maan kiertoradalta toisiin taivaankappaleisiin.

Vain kahdeksan vuotta Gagarinin historiallisen avaruuslennon jälkeen, 21.7.1969, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong lausui kuun pinnalla sanat: ”That’s one small step for [a] man, one giant leap for mankind.” Ihmiskunta oli todellakin ottanut suuren harppauksen: ihminen oli matkustanut ensimmäistä kertaa avaruuden halki vieraalle taivaankappaleelle. Miehitetyt avaruuslennot eivät pian olleet enää pelkästään yhdysvaltalaisten ja neuvostoliittolaisten avaruuslentäjien heiniä, vaan mukaan alkoi tulla myös muiden maiden kansalaisia. Esimerkiksi Sigmund Jähnistä tuli ensimmäinen (itä)-saksalainen avaruudessa 26.8.1978 ja Jean-Loup Chrétien’sta ensimmäinen ranskalainen, ja samalla länsi-eurooppalainen, avaruudessa 24.6.1982. Tähän päivään mennessä avaruuslentäjiä on tullut kaikkien maanosien valtioista Oseaniaa lukuunottamatta. Nykyään maan kiertoradalla on myös jatkuvasti ihmisiä kansainvälisen avaruusaseman johdosta.

Mikä sitten on seuraava määränpää miehitetyille avaruuslennoille? Maan naapuriplaneetta Mars on ollut edistyneiden tieteellisten tutkimusten kohteena jo useiden vuosikymmenten ajan. Marsin kiertoradalle ja pinnalle on lähetetty monia eri luotaimia keräämään tietoa tämän punaisen planeetan oloista. Luotainten avulla on onnistuttu saamaan tietoa niin Marsin nykyisistä kuin menneistäkin olosuhteista. Seuraava askel Marsin tutkimisessa on lähettää tutkijasiirtokunta Marsin pinnalle. Tätä seuraavaa suurta harppausta ihmiskunnalle suunnitellaan tehtäväksi aikaisintaan 2030-luvulla.

Tällaiset saavutukset ovat kuitenkin vaatineet myös uhrauksia: yhteensä 18 astronauttia ja kosmonauttia on kuollut miehitettyjen avaruuslentojen aikana sattuneissa onnettomuuksissa. Lisäksi kuolemantapauksia on sattunut myös jo ennen avaruuslentoja erilaisissa epäonnistuneissa kokeissa. Esimerkiksi Juri Gagarin, ensimmäinen ihminen avaruudessa, kuoli syöksyttyään maahan MiG-hävittäjällä harjoituslennolla ollessaan. Tällaiset surulliset tapaukset ovat osaltaan muistutus siitä, että vaikka ihminen on pystynyt suuriin saavutuksiin miehitettyjen avaruuslentojen osalta, emme silti aina voi täysin ennustaa ja hallita kaikkia riskejä tai virheitä, joita niihin liittyy. Siksi tänä päivänä on hyvä muistaa myös niitä, jotka antoivat henkensä näiden saavutusten vuoksi.

Tällä hetkellä kauimmaksi maasta matkannut ihmisen valmistama laite on Voyager 1 -luotain. Se laukaistiin avaruuteen 5. syyskuuta 1977 ja aurinkokunnastamme se poistui 25. elokuuta 2012 ja sen on arvoitu matkanneen jo lähes 20 miljardia kilometriä. Voyager 1 kiitää tällä hetkellä tähtienvälisessä avaruudessa ja se kerää ja käsittelee tietoa vielä ainakin 2030-luvulle asti, kunnes sen tutkimuslaitteistosta loppuu virta. Ehkä jonain päivänä miehitetty avaruuslento seuraa Voyager 1 -luotaimen kartoittamaa tietä ottaen seuraavan suuren harppauksen ihmiskunnan historiassa. Tällaista avaruusmatkailua löydämme vielä nykyään vain erilaisista tieteiselokuvista, mutta on hyvä muistaa, että ennen Juri Gagarinin historiallista avaruuslentoa ihmisen poistuminen maapallon pinnalta avaruuteen oli ollut lähinnä tieteiskirjailijoiden levittämä mielikuvituksellinen ajatus.

Jaakko Havela,
varapuheenjohtaja

 

Kuva: Flickr



Jätä kommetti