Blog Listing

Kulutusyhteiskunnan jäämistö, jäte

Abstract: This year’s world overconsume day was the first of August and Finland’s was on the eleventh of April. Overconsume day means that we have used more renewable resources than the planet can produce and emitted more greenhouse gasses than the ecosystem can bind. The largest contributors to overconsumption are traffic emissions, housing, and meat production.

One way to reduce the effect of overconsumption is recycling. Finns’ recycling rate is slightly below the EU average but only 3% of waste ends up to landfill. So, Finland’s situation is not the worst but not the best. The best way to improve the recycling rate is to produce less waste. Everybody of us can participate in this by thinking about food choices, travelling habits and the durability of clothes.

 

Maailman ylikulutuspäivää vietettiin tänä vuonna 1. elokuuta. Maailman ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona kulutuksemme ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Tällä laskentatavalla tarvittaisiin 1,7 maapalloa, jotta luonnonvarojen käyttö voitaisiin kattaa kestävästi. Suomen kohdalla tämä päivä kuitenkin hujahti ohitse jo 11. huhtikuuta. Suomalaisten kulutustavalla tarvittaisiin taas 3,6 maapalloa, jotta kulutus olisi kestävällä tasolla. Ylikulutuksen suurimpia syitä liikenteen ja asumisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt sekä eläinperäisen ruuantuotannon vaatima maapinta-ala.

Kaikkea kulutuksesta syntyvää jätettä ei pystytä vielä toistaiseksi käyttämään uudestaan tai kierrättämään tehokkaasti. Kaupassa tehdessä valintoja tuntee itsensä voimattomaksi muoviin käärittyjen kurkkujen ja tiukkaanpakattujen käyttötavaroitten keskellä. Kaikesta tavallisista päivittäistavaroistakin yhtenä osana tulee jätteeksi päätyvää pakkausmateriaalia, mikä olisi hyvä kierrättää tai keksiä sille uusi käyttötarkoitus. Suomen kierrätyksestä löytyy erilaista tilastotietoa riippuen siitä mitä on tarkasteltu ja minkälaisella laskutavalla. Uutisoinnista löytyi esimerkiksi seuraavanlaiset otsikot;

 

Suomi kovan urakan edessä – selvitys: EU:n kierrätystavoitteet edellyttävät isoja muutoksia nykyjärjestelmään”
(Yle 15.2.2019).
 

”Suomalaisetko laiskoja lajittelijoita? Näin kierrättävät Pariisi, Rooma, Tukholma…”
(Yle 14.10.2014).

Vuoden 2019 uutisen mukaan Suomen kierrätysprosentti on 41%, ja Suomella olisi vielä paljon tehtävää kierrätyksen suhteen. Toisen lehtijutun mukaan taas kierrätyksen tilastointi on joka maan kohdalla erilainen, mutta niin ovat myös kierrätyskäytännöt. Lehtiuutisessa kerrotaan, että Suomessa käytössä on tilastoinnin tiukin mahdollinen muoto, joka tiputtaa Suomen tilastoissa Euroopan keskikastiin. Lehtiuutisen mukaan EU haluaisi yhtenäistää tilastointia maiden kohdalla. EU:n tavoitteena on tietenkin yhtenäistää kierrätyskulttuuria ja tilastointia.

Lähde: http://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20180328STO00751/jatehuolto-eu-ssa

Ylläolevassa olevassa kuvassa näkyy tilastoja vuodelta 2016, Yhdyskuntajätteen osalta. Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan kotitalouksissa ja palvelualoilla syntyvää jätettä. Tämän tilaston mukaan Suomessa kaatopaikalle päätyy 3% yhdyskuntajätteestä. Euroopan unionin keskiarvoprosentti tilaston mukaan on 25%. Tarkastellessa yhdyskuntajätteen kierrätys- ja kompostointi prosentteja EU:n keskiarvo on 47% kun taas Suomen prosentti jää hieman alle keskiarvon ollessaan 42%.

Pohjois-Euroopan maissa (Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Alankomaat, Belgia ja Itävalta) kaatopaikoille viedään enää vain hyvin vähän jätettä, mutta niissä jätteen polttaminen on hyvin suosittua. Saksa ja Itävalta ovat lisäksi Euroopan ahkerimpia kierrättäjiä. (Euroopan parlamentti, 2018). Suomessa jätteet siis päätyvät poltettavaksi, ja samalla niistä saadaan uutta energiaa. Kun taas Itä- ja Etelä-Euroopassa puolestaan kaatopaikat ovat edelleen ahkerassa käytössä: 12 jäsenmaassa (muun muassa Maltalla, Kreikassa, Kyproksella ja Romaniassa) kaatopaikalle viedään jopa yli puolet yhdyskuntajätteestä.

Suomessa on näihin maihin verrattavissa hyvä tilanne kierrätyksen suhteen. Aina löytyy kuitenkin parannettavaa jätteiden kierrätyksessä. Paras mahdollinen tapa on tietenkin vähentää jätteiden määrää ja vähentää kulutusta, näin jätettä syntyy vähemmän ja kierrätettävääkin vähemmän.  Ylikulutukseen voi yksilötasolla puuttua miettimällä omia ruokailutottumuksia, syökö esimerkiksi lähellä tuotettua ruokaa vai kaukaa tuotuja elintarvikkeita, käyttääkö kimppakyytejä tai julkisia vai käyttääkö omaa autoa ja kuinka paljon haluaa matkustaa lentokoneella. Jokainen voi omalla harkinnallaan tehdä päätöksiä kaupassa ostaako kaksi huonolaatuista t-paitaa vai yhden hyvän ja kestävän t-paidan. Valitettavasti useat tuotteet ovat tehty kestämään vain muutamia käyttökertoja. Kuluttajalla on käsissään valinnanvaikeuden lisäksi myös oma harkinnanvaraisuus siitä mitä tarvitsee ja mitä tulee käyttämään mahdollisimman pitkään.

 

Anni Karhu,
Jyväskylän YK-yhdistyksen hallituksen taloudenhoitaja

 

Lähteet:

Maailman ylikulutuspäivä on tänään. 2019. WWF. https://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/Maailman-ylikulutuspaiva-on-tanaan-3550.a

Jätehuolto EU:ssa faktoina ja lukuina. 2018. Euroopan parlamentti. http://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20180328STO00751/jatehuolto-eu-ssa

Suomalaisetko laiskoja lajittelijoita? Näin kierrättävät Pariisi, Rooma, Tukholma… 2014. Yle. https://yle.fi/uutiset/3-7518294

Suomi kovan urakan edessä- selvitys: EU:n kierrätystavoitteet edellyttävät isoja muutoksia nykyjärjestelmään. 2019. Yle. https://yle.fi/uutiset/3-10646506



Jätä kommetti