Blog Listing

Kun ilmastonmuutos jyllää, myös kulttuurinen monimuotoisuus häviää

Matkustaessa huomion kiinnittävät useimmiten kulttuurierot, mutta Etelä-Amerikassa eroja enemmän yllättävät yhtäläisyydet ja eurooppalaisuuden vahva läsnäolo. Tulee vaikutelma, että kovin vähän mitään täysin uniikkia ja koskematonta on jäljellä. Jopa toisella puolella maailmaa ihmiset kuuntelevat samaa musiikkia, pukeutuvat samoin, arkkitehtuuri on kovin eurooppalaista, kuten uskonto ja kieletkin. Kolonialismin perintö on säilynyt vahvana näihin päiviin asti, eivätkä alkuperäiskansat saa edelleenkään elää rauhassa – päinvastoin. He ovat maailman köyhimmistä köyhimpiä ja heidän äänensä sivuutetaan toistuvasti päätöksenteossa. Heidät häädetään kodeistaan taloudellisten etujen mennessä ihmisoikeuksien edelle ja he voivat menettää henkensä puolustaessaan esi-isiensä maita. Rakenteellisen syrjinnän lisäksi he ovat yksiä heistä, joihin ilmastonmuutos koskee kaikista eniten, vaikka he eivät ole osallistuneet sen aiheuttamiseen.

Alkuperäiskansojen asukkaat muodostavat 5% maailman väestöstä, mutta he suojelevat n. 80% biodiversiteetistämme. Monet alkuperäiskansat asuvat alueilla, johon ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen paljon: pienillä saarilla, vuoristoissa, sademetsissä, napa-alueilla ja rannikoilla. Useimmiten he saavat elantonsa maanviljelystä, kalastuksesta ja käsitöistä. Kun aluetta kohtaa luonnonkatastrofi, kuten kuivuus tai tulva, on elannon saaminen hyvin vaikeaa, jollei jopa mahdotonta. Kun alueet muuttuvat asuinkelvottomiksi ja lajit katoavat, katoavat myös perinteet. Maiden ja kotiensa lisäksi he voivat menettää kulttuurinsa muuttaessaan urbaaneille alueille, kun vanhoja perinteitä ei pysty enää harjoittamaan. Kaupungeissa monet alkuperäiskansojen asukkaat kokevat syrjintää, he ovat taloudellisesti hankalassa tilanteessa ja monet joutuvat asumaan slummialueilla.

Luonnon monimuotoisuuden suojeleminen auttaa myös säilyttämään uniikkeja kulttuureja, vaikkakaan ei täysin yksiselitteisesti, sillä jopa ilmastonmuutosta torjuvat toimet, kuten luonnonsuojelualueiden perustaminen ja uusiutuvaa energiaa tuottavat laitokset ovat vaikuttaneet alkuperäisasukkaisiin, kun heidät on häädetty mailtaan väkisin. Siksipä heidät tulisikin ottaa päätöksiä tehdessä huomioon ja käydä vuoropuhelua. Useimmat alkuperäisasukkaat elävät harmoniassa luonnon kanssa kestävällä tavalla, josta voisivat modernisoituneimmatkin maat ottaa oppia.


Hannele Toivonen

Tekstin kirjoittaja on Jyväskylän YK-yhdistyksen hallituksen varajäsen, joka on parhaillaan opiskelijavaihdossa Chilessä.

Lähde: http://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/—dgreports/—gender/documents/publication/wcms_551189.pdf



Jätä kommetti