Blog Listing

Maailman nälkä kasvaa — mitä voin tehdä?

Ilmastonmuutos on kehittyneiden maiden syy. Ongelman ydin on luotu täältä käsin koko maailmalle, mutta eniten siitä kärsivät ne, jotka ovat vähiten vaikuttaneet sen syntyyn. Vauraat teollisuusmaat kuluttavat eniten ja köyhät maat vähiten. Yksi teollisuusmaahan syntyvä lapsi aiheuttaa elinaikanaan enemmän ympäristökuormitusta kuin yhteensä 50 kehitysmaassa syntyvää lasta.

Helsingin Sanomat uutisoi viikonloppuna suomalaisten olevan yksi ilmastoa eniten kuormittavista kansoista suhteessa asukaslukuun. Suomalaisen hiilijalanjälki on kuusinkertainen verrattuna esimerkiksi intialaisen hiilijalanjälkeen. Mikä yhteys meidän kulutuksellamme on globaaliin nälänhätään?

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n syyskuussa julkaiseman raportin mukaan nälkäisten ihmisten määrä on kasvanut maailmanlaajuisesti kolme vuotta putkeen ja on nyt korkeimmillaan sitten vuoden 2009. Nälänhätä on numeroiden varjossa brutaali. Vuonna 2017 nälkäisenä nukkumaan meni 821 miljoonaa ihmistä. Samaan aikaan ylipainosta kärsii 1,9 miljardia ihmistä. Absurdia mutta totta.

Suurin syypää nälänhädän lisääntymiseen on konfliktien lisäksi ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöiden yleistyminen. Kuivuus lisääntyy entisestään, vesien laatu heikkenee ja sadekausien vaihtelu muuttuu. Myös aavikoituminen pahentuu. Jo pienet lämpötilan muutokset voivat aiheuttaa ruoka- ja vesipulaa, ongelmia terveydenhuollossa ja ekosysteemien tuhoutumista. Puolentoista asteen lämpeneminen voi altistaa nälälle kymmeniä miljoonia ihmisiä lisää. Nämä tapahtumat ajavat myös miljoonat ihmiset ilmastopakolaisiksi.

Poliittisella vakaudella, talouskasvulla ja kolmansien maiden sosiaalisella suojelulla on ollut ratkaiseva vaikutus taistelussa nälkää vastaan. Ilmastonmuutos tulee kuitenkin hävittämään viime vuosina saavutetut edistysaskeleet nälänhädän torjumisessa.

Miten voin kantaa korteni kekoon? Ruokakriisin faktat herättävät maailmantuskaa. Pelkkä tunteessa kieriskely ei kuitenkaan auta, vaan se tulisi kääntää muutosvoimaksi. Sillä nyt on tehtävä edes jotain.

Pienillä teoilla on suuri vaikutus. Alla kolme arjen vinkkiä nälänhädän torjumiseen.

Syödessä — Syö mitä otat

FAO:n arvion mukaan hävikkiä syntyy globaalisti noin 1,3 miljardia tonnia vuodessa. Tämä määrä vastaa kolmasosaa maailman ruoantuotannosta ja neljänneksellä hävikistä ruokittaisiin kaikki maailman yli 800 miljoonaa nälkäistä. Ruokamme on liian arvokasta pois heitettäväksi. Hukatun ruoan tuotantoon haaskataan suuret määrät turhaa energiaa ja muita resursseja.  Kepan artikkelin mukaan kotitalouksien lisäksi myös kauppojen käytännöt aiheuttavat suuren osan hävikistä teollisuusmaissa. Kuluttajiin vaikuttamisen lisäksi tulisi siis vaatia tiukemmin vastuullisuutta kaikilta ruokaketjun toimijoilta.

Kaupassa — Huomioi ruokamerkinnät ja suosi “rumia” vihanneksia

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Oudon muotoiset tai kolhitut vihannekset ja hedelmät eivät ole sen vähemmän kelpaavia kuin osaston kauneimmat yksilöt. Epäesteettiset elintarvikkeet saattavat jopa joutua heitetyksi pois jo ennen ostamista, sillä ne eivät vastaa kauppojen kauneusstandardeja.

Huomioi myös, että parasta ennen -merkintä eroaa viimeinen käyttöpäivä -merkinnästä. Parasta ennen -päiväys kertoo tuotteen vähimmäissäilyvyysajan mutta elintarvike on yleensä käyttökelpoinen vielä päiväyksen jälkeenkin.

Arjessa — Ole aktiivinen ja tiedosta

Toimi esimerkkinä kanssaihmisille. Keskustele, jaa näkemyksiä ja tue vaikuttamistoimintaa. Vaikuttamisen väyliä on monenlaisia: toiset kampanjoivat sosiaalisessa mediassa ja toiset taas toimivat esimerkiksi paikallisjärjestöissä. Löydä siis oma tapasi vaikuttaa.

Lisää globaalin nälän vastaisia tekoja löydät FAO:n listauksesta täältä.

Teksti
Essi Nordbäck / Tiedottaja 2018

Kuvat
Unsplash



Jätä kommetti