Blog Listing

Pakolaistilanne ja ihmisoikeudet -seminaari

Kerran kahdessa vuodessa merenrantakaupunki Hamina täyttyy kymmenientuhansien ihmisten vilinästä ja festivaalitunnelmasta, kun Hamina Tattoo -viikko alkaa. Kaupungissa riittääkin koettavaa, sillä sotilassoittokunnat ympäri maailman kerääntyvät linnoitusten keskelle soittamaan ja marssimaan yhdessä viikon ajaksi.

Tänä vuonna eri maiden yhdessä toimiminen näkyi myös festivaalin teemassa, joka oli Yhdistyneet kansakunnat. Kaartin soittokunnan puhallinyhtyeen konsertin lipputuloja ohjattiin UNICEFin hyväksi, ja valokuvanäyttelyissä YK-teema tuli vahvasti esille. Perjantaina 5.8. Hamina Tattoo ja Suomen YK-liitto järjestivät myös seminaarin, jossa keskusteltiin pakolaisuuden tämänhetkisestä tilanteesta sekä siihen vaikutusmahdollisuuksista.

Sotilaskodin yläkerrassa YK ja kestävä kehitys -valokuvanäyttelyssä pääsi tutustumaan kaikkiin 17 kestävän kehityksen maailmantavoitteisiin. 14. tavoite suojella meriä ja merten tarjoamia luonnonvaroja esitettiin Islannin jäätikkömaisemissa makoilevien merileijonien avulla. Tavoitteen tarkoituksena on jäätiköiden suojelemisen lisäksi vähentää merten saastumista, suojella rannikkoseutuja ja lopettaa liikakalastus. Kaikkiin 17 kestävän kehityksen maailmantavoitteisiin voi tutustua YK-liiton sivuilla. http://yk.fi/node/479

Merileijonat paistattelevat islantilaisissa jäätikkömaisemissa. UN Photo / Eskinder Debebe

Joka 113:s ihminen tällä hetkellä pakolainen

Tällä hetkellä maailmassa arvioidaan olevan noin 65 miljoonaa pakolaista (UNHCR 2016). Sadat tuhannet konflikteja pakenevat ihmiset hakeutuvat Eurooppaan suojaan ja myös keskustelu aiheesta jatkuu kiivaana.  Aladdinin talvipalatsissa Amiraali evp. Juhani Koskeala avasi seminaarin aiheella ”Pakolaistilanne ja ihmisoikeudet”. Seminaarin tarkoituksena oli pohtia, mitä pakolaisuuden hyväksi voidaan Suomessa tehdä ja miten ihmisoikeudet tulisi muistaa pakolaistilanteessa. Alustajina seminaarissa toimivat kansanedustaja Pekka Haavisto, korkeimman hallinto-oikeuden edellinen presidentti Pekka Hallberg, Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja Pertti Torstiala sekä YK-liiton puheenjohtaja ja kansanedustaja Katri Kulmuni.

Keskustelun aloittaneen Pekka Haaviston mukaan pakolaiskriisin syynä voidaan pitää hallitusten toimintaa. Vähemmistöalueiden huomiotta jättäminen ja hallitusten kyky puuttua konflikteihin loivat kriisille alkusysäyksen. Passiivisen odottelun sijaan Haavisto itse kannattaa aktiivista puuttumista konflikteihin paikan päällä. Hän muistutti myös, kuinka merkittävää pakolaisten kauttakulkumaiden (kuten Turkin, Libanonin ja Jordanian) tukeminen on turvallisuuden kannalta.

Pertti Torstiala jatkoi keskustelua Suomen Punaisen Ristin näkökulmasta. SPR:lle pakolaistilanne on ollut projektina suurin sitten toisen maailmansodan. Pakolaiskriisin myötä kansainvälisten sopimusten noudattamisesta on tullut Euroopassa raskas taakka, ja inhimillisyys on unohtunut kriisin keskellä. Vaikka normit ja sopimukset ovatkin tärkeitä, Pekka Hallbergin mukaan sosiaaliset verkostot ja niihin kuuluvat luottamussuhteet ovat kaikkein tärkeintä. Ihmisten tulisi muistaa oikeudenmukaisuuden idea vaikeissakin tilanteissa. Hallberg kaipaisi myös malttia pakolaiskeskusteluun, sillä tilanne ei ole Suomessakaan uusi. ”Ellei EU huolehdi, niin kukas huolehtii?” Hallberg tokaisi.

Lähes sata ihmistä kerääntyi kuuntelemaan seminaaria.

Yhteiskunnat, jotka eivät hyödynnä naisia, käyvät puolella teholla.”

Yleisössä istunut ministeri Elisabeth Rehn nosti esille muun muassa epäkohdat naisten asemassa: rauhanneuvottelutilanteissa naiset loistavat edelleen poissaolollaan. Pekka Haaviston mukaan kyse ei ole ainoastaan tasa-arvosta: ”Yhteiskunnat, jotka eivät hyödynnä naisia, käyvät puolella teholla. Onko siihen varaa, mikäli halutaan taloudellista kehitystä?”

Taloudellisen kehitykseen tarttui myös YK-liiton puheenjohtaja Katri Kulmuni. Jotta maahanmuutosta ei tulisi kustannustekijä, vaan myös kilpailutekijä, vaaditaan onnistunut kotouttamispolitiikka. Kotoutuminen onnistuu Kulmunin mukaan parhaiten arjen keskellä kielen käytön ja erilaisten yhteisöjen avulla. Ammatillista koulutusta tulisi kohdistaa maahanmuuttajien tarpeisiin, jotta työyhteisöihin pääsy helpottuisi.

Pertti Torstialan mukaan Suomessa riittää rajat kiinni ja rajat auki -näkemyksiä, mutta enemmistö kuuluu kuitenkin näiden kahden välille. Suomessa halutaan auttaa lähimmäistä, mistä kertoo esimerkiksi se, että kriisin alkaessa Suomen Punaiselle Ristille ilmoittautui kahden viikon sisällä 10 000 uutta vapaaehtoista. Mitä pakolaisten hyväksi voi siis Suomessa tehdä? Sekä Torstiala että Kulmuni kehottivat kaikkia tekemään pieniä arjen tekoja: toisen huomioimista arjen keskellä, naapurin tervehtimistä ja tutustumista uuteen ihmiseen.

Teksti ja kuvat: Kaisa Kauppila, sihteeri

 



Jätä kommetti