Blog Listing

Rauhaa rakentamassa

Tahto nähdä maailmaa ja halu auttaa saivat nuoren miehen painamaan päähänsä rauhanturvaajan baretin. Afganistan kasvatti ja pisti asiat uuteen perspektiiviin.  Tällä hetkellä suomalaisia rauhanturvaajia palvelee 12:ta eri kriisinhallintaoperaatiossa.

Vuoristoa ja kivikkoa, loputtomiin vaaleanruskeaa hiekkaa. Kaikki valokuvien kylät on rakennettu samasta savesta, eikä yksikään rakennelma näytä siltä, että siellä asuttaisiin. Näkymä ennen lentokoneen laskeutumista on karu. Kesällä 2011 nuori alikersantti Topi (nimi muutettu) jätti taakseen Suomen suven ja matkusti tukahduttavan kuumaan Pohjois-Afganistaniin. Silloin 21-vuotias nuori mies oli ottanut vastaan puolen vuoden pestin rauhanturvaajana tukikohtanaan Mazar-i-Sharifin kaupunki.

Afganistan 2011

Afganistan 2011

 

Kuva: Topi

Maisemia Afganistanissa. Maan pinta-alasta noin kolme neljäsosaa on vuoristoa.

Joulukuussa 2015 kersantiksi ylennetty Topi istuu levollisena pöydän ääressä ja esittelee kuvia. Nuori mies sipaisee ajatuksissaan vasemman käden etusormea koristavaa pirunnyrkkiä. Sormus särkyy rinkuloiksi, kun se otetaan pois sormesta. Tarinan mukaan arabisoturi antoi aikoinaan sotaan lähtiessään samanlaisen koottavan korun mielitetylleen. Soturi tiesi neidon pettäneen häntä, kun sormus ei ollut hänen palatessaan ehjänä tytön sormessa. Nykyään pirunnyrkki on suosittu rauhanturvaajien keskuudessa.

Suomalaiset rauhanturvaajat saavat koulutuksensa Porin prikaatin Kriisinhallintakeskuksessa Säkylässä. Siellä Topikin suoritti vuoden mittaisen asepalveluksensa ja kouluttautui Suomen kansainvälisen valmiusjoukon tehtäviin. Puolustusvoimien mukaan yli puolet kansainvälisen koulutuksen saaneista varusmiehistä lähtee turvaamaan rauhaa puolentoista vuoden kuluessa varusmiespalveluksen päättymisestä. Topi lähti Afganistaniin vain pari kuukautta sen jälkeen, kun aamukamman piikit oli käännelty. Sotilasoperaatio oli Nato-johtoinen ISAF (International Security Assistance Force), jossa suomalaiset rauhanturvaajat toimivat YK:n mandaatilla.

– Päätös lähtemisestä kehkeytyi jo koulutuksen aikana. Kun minut valittiin, se oli ilouutinen. Tuntui, että pääsen tekemään sitä, mihin olen jo vuoden ajan valmistautunut. Totta kai se myös jännitti, Topi muistelee lähdön aikaisia tunnelmiaan.

13282747_10208498790100637_617318955_o

Afganistanin kesät ovat kuumia, mutta talvet kylmiä.

Kotiin jäivät jännittämään myös tyttöystävä ja äiti, jonka jääkaapin ovessa oli koko puolen vuoden ajan rauhanturvaajien läheisille tarkoitetun tukipuhelimen numero. Pelko pojan kohtalosta ei ollut aiheeton. Afganistanin sotilasoperaatiossa kuoli kaksi suomalaista rauhanturvaajaa, joista toinen menehtyi tiellä tapahtuneessa räjähdyksessä aiemmin vuonna 2011.

– Niihin aikoihin Afganistanissa oli vaalit, ja talibanit yrittivät tehdä presidenttiä vastaan iskuja. Tiesin lähtiessäni, että minun aikanani tulisi olemaan rauhallisempaa, Topi kuvailee.

Poliittinen tilanne Afganistanissa on sekava. Pitkään jatkuneen sotimisen vuoksi maa on yksi maailman vähiten kehittyneimmistä valtioista, jossa köyhyys ja korruptio kukoistavat. Konfliktissa ovat olleet vastakkain länsimaiden tukema hallitus ja hallintoa ja ulkomaalaisia sotilaita vastustavat kapinalliset. Suomen ulkoministeriön matkustustiedote varoittaa, että Afganistan on yksi maailman miinoitetuimmista maista.

– Läheltä piti –tilanteita oli paljon. Onneksi paikalliset olivat järkeviä ja avustivat meitä kertomalla, että nyt on tienvarsipommi vastassa. Meille kävi niin usein, kun olimme lähestymässä kylää, jossa oli kapinallisia. Löysimme onneksemme kaikki pommit ja hävitimme ne räjäyttämällä, Topi muistelee.

– Monilla on afganistanilaisista negatiivinen kuva kapinallisväestön vuoksi. Todellisuudessa he ovat todella vieraanvaraisia, lämpimiä ja tarjoavat aina teetä. Ja lapset – he ovat aika sisukkaita, hän jatkaa.

Topi toimi operaatiossa vaunumiehenä. Hänen tehtäviinsä kuuluivat vaihtelevasti kuljetuspanssariajoneuvolla ajaminen, suunnistaminen ja vaunujohtajan tehtävät. Ensimmäinen uhkaava tilanne on jäänyt nuoren miehen mieleen. Silloin suomalaiset rauhanturvaajat olivat liikkeellä ruotsalaisten kanssa. Oli yö, joten mutkikasta vuoristotietä ajettiin pimeänäkölaitteet päässä.

– Meidän vaunumme oli melkein letkan ensimmäinen. Ajoimme pienen mäen päällä seisoneen moottoripyöräilijän ohi. Pian radiosta kuului, että letkan viimeistä vaunua oli ammuttu käsiasein. Vaunu oli ruotsalaisten. Onneksi he saivat tilanteen nopeasti hallintaan, Topi kertoo.

Mäen päältä ei myöhemmin löydetty ketään, eikä joukoille selvinnyt koskaan, kuoliko moottoripyöräilijä vai jatkoiko hän matkaansa.

13288307_10208498790740653_302191412_o

Kaikki valokuvien kylät on rakennettu samasta savesta, eikä yksikään rakennelma näytä siltä, että siellä asuttaisiin.

13275244_10208498790580649_254925425_o

– Monilla on afganistanilaisista negatiivinen kuva kapinallisväestön vuoksi. Todellisuudessa he ovat todella vieraanvaraisia, lämpimiä ja tarjoavat aina teetä. Ja lapset – he ovat aika sisukkaita.

Nuori mies tuijottaa hetken aikaa ikkunasta ulos. Haastatteluhetkellä on joulukuu, ja vettä vihmoo taivaan täydeltä. Aiemmin päivällä armeijan kalusto ja sotilaat valtasivat Jyväskylän keskustan. Kyse oli juhlaparaatista, joka järjestettiin 98-vuotiaan isänmaan kunniaksi. Tuntuu kaukaiselta kuvitelmalta, että Yliopistonkadulla voisi astua miinaan. 4899 kilometrin päässä Mazar-i-Sharifissa vaara on kuitenkin todellinen.

– Muistan kerran, kun olimme menossa kylää kohti. Miinaharavamies tarkasti tietä, ja tien molemmilla puolilla oli peltoaukeaa. Yhtäkkiä muutaman kymmenen metrin päässä pellolla räjähti. Mukana olleet paikalliset poliisit lähtivät juoksemaan ja tulittivat samalla. Me saimme käskyn siirtyä taakse päin ja olimme valmiudessa auttamaan. Meitä ei kuitenkaan lopulta tarvittu. Pellolla räjähti RPG, rakettitoiminen sinkoammus, Topi sanoo vakavana.

Operaatioiden yhteydessä eteen voi tulla asioita, joista toipuminen kestää aikansa tai on jopa mahdotonta. Rauhanturvaajan mieli voi särkyä, vaikka tulevaan valmistaudutaan myös henkisesti jo koulutusvaiheessa. Myös muun muassa Yle on tehnyt jutun särkyneistä rauhanturvaajista. Jutussa kerrotaan, että maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusten mukaan 1,2–3,6 prosenttia kriisinhallintaoperaatioihin osallistuneista suomalaisista on sairastunut posttraumaattiseen stressireaktioon (PTSD). Se tarkoittaa yli 400 suomalaista rauhanturvaajaa. Psykiatrisen häiriön taustalla on kauhun ja pelon tunteita herättävä kokemus, jossa rauhanturvaaja on joutunut todistamaan esimerkiksi väkivaltaa tai kuolemaa. Topi arvioi onnistuneensa rauhanturvaajakokemuksen käsittelemisessä.

– Olin kuvitellut kaiken paljon pahemmaksi. Totta kai piti varautua siihen, että voi joutua ampumaan. Ihminen kuitenkin turtuu siihen tunteeseen aika nopeasti. Niin kauan, kun mitään ei tapahtunut, ei sitä myöskään ajatellut. Joskus kun yöunien vähyys painoi ja stressitaso nousi, alkoivat ahdistavat ajatukset nousta pintaan, Topi muistelee.

Rauhanturvaajat pitävät yhteyttä kotiin satelliittipuhelimen avulla. Lomille Suomeen he pääsevät noin 7–8 viikon välein.

– Kotiväelle en kehdannut puhelimessa kertoa kaikkea, mitä tapahtui. Oma mielikin pysyi rauhallisena, kun kertoi pahimmat tarinat vasta jälkikäteen. Lomilla oli välillä eristäytynyt olo, koska ei Afganistanin tapahtumista osannut puhua kuin muiden rauhanturvaajien kanssa. Sain reissusta elinikäisiä kavereita. Tapaamme noin kerran vuodessa ja kertaamme tapahtumia, Topi hymyilee.

Topin leirissä oli yhteensä 400 asukasta, joista noin 80 oli suomalaisia. Joukkoon mahtui uusia tulokkaita ja rauhanturvaajakonkareita. Lisäksi mukana oli esimerkiksi ensihoitajia, mekaanikkoja ja viestintää hoitavia henkilöitä. Pohjois-Afganistanissa toimi myös muun muassa ruotsalaisia, saksalaisia ja yhdysvaltalaisia joukkoja.

– Koko operaation pointtina oli paikallisen hallinnon tukeminen. Teimme tiedustelutöitä, olimme yhteydessä kylän vanhimpaan mieheen ja autoimme paikallisia, jos he tarvitsivat jotakin, Topi kertoo.

Kotiinpaluu puolen vuoden jälkeen sujui mieheltä kitkattomasti. Pirunnyrkkitarinan sotilaan kohtalo ei onneksi toteutunut Topin kohdalla, ja yhteinen taival tyttöystävän kanssa jatkuu edelleen. Suomessa arkirutiineja seurasi jonkin aikaa sotilaallisuus, ja asiat pysyivät säntillisesti järjestyksessä.

– Suomeen paluussa yhdistyivät sekä vapaudentunne että ahdistus. Afganistanissa tunsi tekevänsä arvokasta työtä ja joka päivälle oli ohjelmaa. Täällä piti keksiä tärkeää tekemistä itselleen. Minulla oli kuitenkin aika selkeät sävelet, koska tiesin lähteväni opiskelemaan. Näin jälkikäteen ajateltuna voin sanoa, että rauhanturvaajana aikuistui. Meillä oli loppujen lopuksi aika paljon onnea matkassa, Topi kiittelee.

13282503_10208498790420645_1097246090_o

Afganistan 2011.

ISAF-operaatio sai päätöksensä vuoden 2014 lopussa. Silloin Afganistanin omat turvallisuusjoukot siirtyivät vastuuseen maan turvallisuudesta. Maassa on vielä meneillään kansainvälinen sotilasoperaatio, jonka toiminta painottuu paikallisten viranomaisten koulutukseen ja neuvontaan.  Puolustusvoimien mukaan suomalaisia rauhanturvaajia ja esikuntaupseereja palvelee tällä hetkellä Afganistanin lisäksi Libanonissa, Irakissa, Kosovossa, Irakissa, Somaliassa, Malissa, Liberiassa, Välimerellä, Intiassa ja Pakistanissa sekä Bosnia ja Hertsegovinassa.

 

Tänään 29.5. vietetään YK:n rauhanturvaajien päivää.

Teksti: Ulriikka Myöhänen

Kuvat: Topi

Haastatellun Topin nimi on muutettu hänen pyynnöstään.

Jutussa mainittuun YLEn juttuun pääset tästä.

 

YK:n rauhanturvaoperaatiot tällä hetkellä

  • 16 rauhanturvaoperaatiota eri puolilla maailmaa
  • Operaatioissa palvelee yli 106 000 henkilöä (91 000 sotilasta, 13 500 poliisia ja noin 1 800 sotilastarkkailijaa)
  • Kansainvälistä siviilihenkilökuntaa operaatioissa palvelee noin 5000 ja paikallisia noin 11 500 henkeä
  • Operaatioita toteutetaan eri puolilla maailmaa, eniten Afrikassa
  • Vuonna 1992 YK:n sihteeristöön perustettiin oma rauhanturvaosasto (Department of Peacekeeping Operations, DPKO) vastaamaan yhä vaativampien ja laajempien rauhanturvaoperaatioiden tarpeista
  • Joissain konflikteissa YK:n suora osallisuus ei ole järkevää tai mahdollista toteuttaa. Tällöin turvallisuusneuvosto voi valtuuttaa muita toimijoita tai organisaatioita toteuttamaan rauhanturvaoperaatioita tai rauhaan pakottamiseen liittyviä toimia. Tällaisia toimijoita ovat muun muassa Euroopan unioni, Afrikan unioni sekä Pohjois-Atlantin liitto Nato.

Lähde: http://www.yk.fi/node/228



Jätä kommetti