Suomalaisten oma rautarouva

Tällä viikolla vietettävien YK:n syntymäpäivien lisäksi myös suomalaisilla on aihetta aivan erityiseen juhlaan. Tänä vuonna on nimittäin kulunut sata vuotta mittavan uran ihmisoikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon parissa työskennelleen Helvi Sipilän syntymästä.

 IMG_4613

Päijät-Hämeen Kärkölässä syntynyt Helvi Sipilä oli oman aikansa edelläkävijä ja hän näytti esimerkkiä ja avasi ovia muille maailman naisille. Sipilä päätyi YK:n apulaispääsihteeriksi vuonna 1972, ensimmäisenä naisena koko maailmassa. Hänen nimensä tunnettiin ympäri maailmaa.

Helvi Sipilä oli koulutukseltaan varatuomari ja hän perusti oman asianajotoimiston toisena suomalaisnaisena vuonna 1943. Hiljalleen hän kuitenkin partioharrastuksensa myötä ajautui yhä enemmän ja enemmän kansainvälisten asioiden pariin ja kehittyi naisasianajajasta naisasian ajajaksi.

– Olen viime vuosina monesti huomauttanut, että löytäessään Amerikan Kolumbus löysi puoli maailmaa. Silti tuo maanosa oli aina ollut olemassa, me muut emme vain siitä tienneet. Mutta tarvittiin liki 400 vuotta lisää, ennen kuin löydettiin puoli ihmiskuntaa, nimittäin naiset. Hekin ovat aina olleet olemassa, mutta tuskin itsekään havainneet, että heidän olemassaolonsa olisi pitänyt alusta asti merkitä myös osallisuutta yhteiskunnan kehittämiseen, Helvi Sipilä kertoi muistelmateoksessaan.

IMG_4602

Varsinaiseksi feministiksi Sipilää ei kuitenkaan voinut leimata, sillä hän koki olevansa koko ihmiskunnan asialla – heijastuuhan naisten hyvinvointi koko yhteiskuntaan.

Kansainvälisen uran huipentuma

Kun Helvi Sipilä kutsuttiin YK:n apulaispääsihteeriksi, pestin vastaanotto ei ollut itsestäänselvyys. Tuolloin Sipilä oli 59-vuotias ja uransa aikana matkustellut ympäri maailmaa. YK:n työtehtävä tarkoitti asettumista ulkomaille sekä hänen vierastamiaan virkamiestehtäviä.

– Olin kuitenkin aina karttanut valtion virkamiehen tehtäviä, ja nyt minusta tulisi osa YK:n byrokratiaa. Olin monet kerrat pelännyt, että se unohtaisi ihmiset ja muodostuisi pelkäksi kasvottomaksi koneistoksi. Loppujen lopuksi kansalaisjärjestöt edustivat minusta ihmistä kaikkein parhaiten. Kykenisinkö toimimaan ihmisten puolesta näiden yhdistyneiden byrokratioiden palveluksessa? Sipilä pohti muistelmissaan.

Kuukauden miettimisajan päätteeksi Sipilä päätti ottaa haasteen vastaan. Hänen johdollaan pidettiin esimerkiksi kansainvälisen naisten vuoden maailmankonferenssi Meksikossa vuonna 1975, minkä jälkeen perustettiin YK:n naisten kehitysrahasto Unifem. Järjestön nimi vaihtui UN Womeniksi vuonna 2011, mutta työ naisten ja tasa-arvoisemman maailman eteen jatkuu.

IMG_4606

Mukaan presidenttitaistoon vai ei?

Apulaispääsihteerin virasta eläköidyttyään Helvi Sipilä palasi Suomeen. Tuolloin vuonna 1982 järjestettiin presidentinvaalit, joihin Liberaalinen kansanpuolue pyysi Sipilää mukaan omana ehdokkaanaan. Jälleen kerran hän koki olevansa tienhaarassa hankalan päätöksen edessä.

– Kukaan kotiväestäni ei lämmennyt ajatukselle. Ratkaisu oli tehtävä yksin. Ainoa varma asia oli se, ettei minulla ollut vaaraa tulla valituksi. Mutta mitä hyödyttäisi ketään, jos lähtisin mukaan? Tai ellen lähtisi? Kuka voisi olla seuraava mahdollinen naisehdokas? Kenellä olisi yhtä paljon, tai enemmän, kansainvälistä kokemusta? Sipilä pohtii kirjassaan.

Lopulta hän päätti myöntyä pyyntöön. Niinpä Helvi Sipilä teki historiaa lähtiessään mukaan presidenttitaistoon – jälleen ensimmäisenä naisena koskaan. Hän piti tärkeänä, että joku nainen rohkeni tehdä ensimmäisen siirron ja edes yrittää.

IMG_4611

Vaikka vaalien voittoa ei tullutkaan, Sipilä raivasi tietä tulevien sukupolvien naisille.

Sipilä kuoli 15.5.2009 Helsingissä, mutta hänen perintönsä elää yhä.

Kuka?

Aikansa edelläkävijä Helvi Sipilä

  • Helvi Sipilä (o.s. Maukola) syntyi 5.5.1915 Helsingissä, lapsuuskoti Kärkölässä Maukolan tilalla.
  • Ylempi oikeustutkinto Helsingin yliopistosta 1939, valmistui varatuomariksi 1941.
  • Meni naimisiin varatuomari Sauli Sipilän kanssa 1939.
  • Perusti oman asianajotoimiston 1943 toisena naisena Suomessa.
  • Sai neljä lasta.
  • Valittiin YK:n apulaispääsihteeriksi 1972 ensimmäisenä naisena maailmassa.
  • Perustanut YK:n Naisten kehitysrahasto UNIFEMin, nykyisen UN Womenin.
  • Suomen ensimmäinen naispresidenttiehdokas vuoden 1982 presidentinvaaleissa.
  • Omistautunut järjestötyölle ja partiolle.
  • Saanut kunniatohtorin arvon 12 eri yliopistosta. Lisäksi ministerin arvo vuonna 2001.
  • Kuoli 15.5.2009 Helsingissä.

Teksti: Laura Pylvänäinen

Kuvituskuvat: Laura Pylvänäinen – kuvat otettu kesällä järjestetystä Helvi Sipilän juhlanäyttelystä Huovilan puistossa Kärkölässä.



Jätä kommetti